Luultavasti tämän vuoden viimeiseen näyttelyymme ilmoitimme Doylen nuorten luokkaan ja Joycen veteraaneihin. Näyttelyssä oli mukana myös Doylen veli Dio ja yksi avoimen luokan uros.
Alku oli lupaava eli Doyle sai ERIn ja voitti vielä veljensä, joka sai myös ERIn. Avoimen luokan uros sai punaisen nauhan, joten Doylesta tuli paras uros.
Vuoroon pääsi Joyce, jonka tuomari Eerola on jo kerran aikaisemmin arvostellut lausunnolla ”hyvä koira, mutta esitetään aivan liian lihavana”. Nyt Joyce on huomattavasti simpsakammassa kunnossa ja oli myös ERIn arvoinen. Ainoana narttuna Joycesta tuli siis paras narttu ja vielä päälle ROP-veteraani. Keskinäisessä kamppailussa Doyle veti pidemmän korren ollen ROP, ja Joyce siis VSP. Molemmat saivat sertit. Ruusukkeita ja pokaaleja tuli niin että hyvä kun reppuun mahtui. Molempien arvostelut löytyvät uutisista.
Näyttelystä kiiruhdimme kotiin ja ajoimme Biitin kanssa hakuharjoituksiin Perttulaan. Biitillä on kahden viikon päästä koe ja nyt yritämme kovasti harjoitella vieraissa metsissä ja vieraammilla maalimiehillä. Metsä oli mukavaa kangasmetsää, jossa oli kivoja kuoppia maalimiesten piiloutua. Harjoitukseen antoi vielä lisäpotkua hiekkakuoppa ja puuskittainen melko navakka pyörivä tuuli. Aivan nappiin harjoitus ei mennyt, mutta toisaalta Biitillä on parhaillaan juoksun tärppipäivät, joten vire ei ehkä koirallakaan ole aivan paras mahdollinen. Olimme kuitenkin harjoitukseen erittäin tyytyväisiä. Suuri kiitos maalimiehille.
Harjoituksista kiiruhdimme takaisin Karkkilan ryhmäkehiin, mutta siellä onnemme ei enää jatkunut. Beussit eivät yleensäkään pärjää ryhmäkehissä. Joka tapauksessa upea päivä.
Be First to Comment