Tänään sen piti tapahtua eli Yodan lähteä Hollantiin. Toisin kävi 🙁
Olimme hyvissä ajoin hankkineet Yodalle lentoboxin, passin, export pedigreen yms. matkalle tarvittavaa sälää. Yoda oli harjoitellut lentoboxissa oloa. Meillä ei koko näiden muutaman yhteisen viikon aikana ole ollut minkäänlaista ongelmaa Yodan hallinnan kanssa. Yoda on ollut kiltti, melko rauhallinen ja kuuliainen koira. Se on leikkinyt paljon leluillaan, nauttinut ulkona olosta pihalla vapaana ja sopeutunut hyvin kotiimme muutenkin. Kaiken jälkeen tämänpäiväiset tapahtumat olivat meille melkoinen shokki.
Jeroen lensi jo eilen Amsterdamista hakemaan Yodaan ja Timo ja hän tapasivat tänään hyvissä ajoin, jotta Yoda ehti tutustua ennen matkaa. Timon kertomaa:
”Tapasin Jeroenin hotellin edessä vähän ennen puolta kymmentä, ja ajelimme Tuomarinkartanon koirapuistoon. Isojen koirien puolella oli muutama dobermanni, joten menimme pikkukoirien puolelle, joka oli tyhjä. Yoda keskittyi enimmäkseen aidan vierellä dobermannien kanssa juoksemiseen, se oli selvästi sen mielestä hauska leikki, eikä se suhtautunut dobbareihin mitenkään vihamielisesti. Jeroen oli tyytyväinen näkemäänsä, oli sitä mieltä että Yoda on itsevarma muttei suhtaudu toisiin aggressiivisesti. Jonkun ajan päästä paikalle alkoi tulla lisää porukkaa, ja kun näytti siltä, että pienten puolelle voisi olla tulossa oikeasti pieniä koiria, lähdimme Yodan kanssa kävelylle.
Jeroen talutti Yodaa, joka oli aluksi hyvinkin innoissaan, ja veti jonkun verran, mutta vähitellen kävelystäkin tuli rauhallisempaa. Kauniin sään myötä muita ihmisiä koirineen oli liikkeellä aika lailla, mutta kaikki kohtaamiset sujuivat hyvin. Yoda oli kiinnostunut muista koirista (ja ihmisistä), mutta suhtautui niihin rauhallisesti. Reilun tunnin lenkin jälkeen palasimme autolle, ja lähdimme lentokentälle.
Kentällä Jeroen meni chekkaamaan itseään sisään ja selvittämään koiran kuljetuksen kiemuroita. Sisäänkirjaaja otti kopiot koiran passista ja toi lisää tarroja ja lipukkeita boxiin. Sitten koira ja boxi punnittiin, tavaravaa’alle Yoda ei ensin halunnut hypätä, mutta ensimmäisen kerran jälkeen se istuskeli sielä omaksi ilokseen useita kertoja. Sen jälkeen Jeroenin piti mennä KLM:n lipunmyyntipisteeseen erikseen maksamaan koiran kuljetus (jota ei voi kuulemma tehdä samalla kun varaa liput itselleen), ja palata kuitin kanssa takaisin. Tämän jälkeen meidän piti odotella vielä hetki, ja mennä sitten hakemaan toinen virkailija hoitamaan koiran varsinainen koneeseen otto. Kentällä Yoda oli selvästi hieman stressaantunut oudosta paikasta ja tilanteesta ja pitkästä odottelusta, mutta suhtautui uteliaan ystävällisesti ympärillä pyöriviin ihmisiin.
Kun Jeroen oli hakemassa virkailijaa, tuli japanilainen turisti Yodan luo ja kumartui sen päälle taputellakseen. Tässä vaiheessa Yoda ärähti turistille, ja vedin sen pois tilanteesta. Sitten kun Jeroen tuli virkailijan kanssa paikalle, tarrasi Yoda äkkiarvaamatta Jeroenin lahkeeseen samalla naarmuttaen nilkkaa ja ravisti muutaman sekunnin reippaalla tapporavistuksella farkut riekaleiksi, ennen kuin ehdimme kunnolla tajuta mistä on kysymys. Repäisin Yodan irti, ja Yoda oli ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jeroenilla oli toiset housut, jotka hän meni vaihtamaan, ja virkailija palasi takaisin tehtäviinsä; sanoimme hakevamme hänet kohta uudestaan.
Kun Jeroen palasi, haimme virkailijan ja lähdimme eteenpäin. Virkailija haki kaksi turvatarkastajaa, jotka tarkastivat boxin, ja rupesimme laittamaan koiraa sinne. Yoda meni boxiin ilman eri kehotusta, ja irrotin pannan ja suljin boxin. Tällä välin Jeroen oli puhunut Biancan kanssa, joka oli ilmoittanut ettei suostu ottamaan taloon noin aggressiivista ja arvaamatonta koiraa. Hetken keskusteltuamme ilmoitin turvatarkastajille ja virkailijalle, että koira ei lähdekään, ja palasimme autoon ja ajoimme kotiin”.
Ensinnäkin olemme todella pahoillamme Jeroenin turhasta matkasta Helsinkiin.
Toiseksi tämä oli tosi huono juttu Yodalle. Nyt on selvää, että sitä ei uskalla enää antaa kenellekkään. Tämänpäiväiset tapahtumat olivat osoitus arvaamattomuudesta tai jos ravistus oli leikkiä, niin sekin meni aika ”överiksi”. Nyt Yodan ainoa toivo olisi yrittää sopeutua laumamme uroksiin.
Todella harmillista 🙁