Keskiviikkona 30.5. meillä oli vuorossa lepopäivä ja käytimme sen lasten ja lastenmielisten tavoin Legolandissa. Aikuisia lähinnä kiinnostavat yksityiskohtia pursuavat pienoismallit. Iltapäivällä kävimme länsirannikolla ulkuiluttamassa rantahietikolla koiria ja ne saivat ekan kerran Falan juoksun jälkeen leikkiä yhdessä. Ilma oli tosi kylmä, vain 12 astetta, mutta se ei koiria haitannut.
Torstaina jatkoimme matkaa ja nyt menimme meille uutta reittiä lautalla Pohjois-Tanskan Hirtshalsista Norjan Larvikiin. Lauttamatka kestää vajaan 4 tuntia ja sinä aikana voi nauttia tukevan buffetlounaan. Norjan puolelle päästyämme menimme tullissa punaisen linjan kautta, kuten koirien kanssa EU-rajan ylittäessä kuuluukin ja tulli katsoi tarkasti koirien passit. Samalla pääsimme katevästi paljon nopemmin läpi tullin kuin muuta autot 🙂 Jatkoimme vielä autolla kohden Drammenia, jonka lähettyvillä meillä oli hotelli varattuna.
Perjantaina oli taas vuorossa lepopäivä ja käytimme sen katsellen lähiseutujen, lähinnä Telemarkin nähtävyyksiä. Ilma oli kylmennyt entisestään ja oli aamupäivällä vain noin 5 astetta ja samalla sateli vettä. Onneksi iltapäivällä vähän selkeni.
Tänään oli vuorossa toinen Euroopan kiertueemme kohokohta eli Drammenin kansainvälinen koiranäyttely. Beusseja oli kuusi, meidän koirat, Slyan Canaille ja kolme paikallisen omistamaa tuontikoiraa. Tuomariksi oli vaihtunut Roland Fors. Valitettavasti hän ei pitänyt koiristamme juurikaan. Ne olivat ihan liian pieniä hänen makuunsa ja niillä oli liian vähän massaa. Kumpikin sai laatuarvosteluksi EH:n. Totuuden nimissä on sanottava, että kumpikin on Falan tärppipäivien ajan paastonnut ja ne ovat laihtuneet melkoisesti tämän matkan aikana. Olen ostanut niille ranskankermaa ja rasvaista lihaa, jotta olen saanut ne syömään edes jotain. Sen sijaan Slyan Canaille oli VSP ja sai SERTin ja CACIBin. Onnittelut omistajalle ja kasvattajalle.
Näyttelyn jälkeen meille tuli vielä ylimääräinen eläinlääkäriasemalla käynti, kun tarvitsimme uudet ekinokokkoosileimat passeihin, eikä näyttelyn eläinlääkärillä ollut mukanaan leimaa. Ei auttanut kuin mennä asemalle. Koko Norjasta jäi paha maku, koska kaikki oli kallista ja koko ajan oli pientä vastoinkäymistä.
Kun leimat passeihin oli hoidettu, käänsimme auton nokan kohti Ruotsia ja kotimatkamme alkoi. Huomenna lähdemme iltalautalla kotiin.
Be First to Comment